Etusivu › Lääketiede › Hormonihoidon haittavaikutukset

Hormonihoidon haittavaikutukset

Transsukupuolisten hormonihoidossa ei ole kyse puutoksen korjaamisesta, vaan terveen hormonijärjestelmän elinikäisestä farmakologisesta muuttamisesta. Siihen liittyy merkittäviä haittavaikutuksia ja riskejä, joista osa on hyvin dokumentoituja ja osa puutteellisesti tutkittuja. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää kattavaa kuvausta siitä, mitä tiedämme — ja mitä emme tiedä.

Estrogeenihoidon haittavaikutukset

• Veritulpat ja keuhkoembolia: riski kasvaa, erityisesti suun kautta annosteltaessa; riski on suurempi myös tupakoivilla, ylipainoisilla ja hyytymishäiriöistä kärsivillä.
• Sydän- ja verisuonivaikutukset: verenpaineen ja rasva-arvojen muutokset; viimeaikaiset kohorttitutkimukset osoittavat transnaisilla pitkäaikaisesti suurentuneen sydän- ja verisuonitautien sairastavuuden ja kuolleisuuden.
• Maksan kuormitus: erityisesti suun kautta annosteltaessa (ensikierron vaikutus).
• Rintasyöpä: pitkäaikainen käyttö saattaa suurentaa riskiä, joka on verrattavissa postmenopausaaliseen hormonikorvaushoitoon (Asscheman et al.; De Blok et al. 2019).
• Prolaktinooma: hyperprolaktinemia ja harvinaisissa tapauksissa prolaktinooma (aivolisäkekasvain).
• Mieliala: mielialan vaihtelut, masennus tai päinvastoin mielialan kohentuminen — vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä.
• Luuntiheys: munasarjojen poiston jälkeen ilman riittävää estrogeenikorvaushoitoa osteoporoosin riski kasvaa.

Antiandrogeenien haittavaikutukset

• Syproteroniasetaatti: pitkäaikainen käyttö ja suuremmat annokset on yhdistetty meningioomaan (hyvänlaatuinen aivokasvain). EMA on antanut tästä varoituksen; pienempiä annoksia ja lyhyempiä hoitojaksoja suositellaan.
• Bikalutamidi: maksatoksisuus; sitä on tutkittu vähemmän transsukupuolisuuteen liittyvässä käytössä kuin eturauhassyövän hoidossa.
• Spironolaktoni: hyperkalemia sekä vaikutukset munuaisten toimintaan ja verenpaineeseen.
• GnRH-analogit (käytetään aikuisilla testosteronin suppressioon): luukato ja mielialavaikutukset.

Testosteronihoidon haittavaikutukset

• Erytrosytoosi: hematokriitti kohoaa liian suureksi; tämä lisää veritulppariskiä huomattavasti ja edellyttää seurantaa.
• Sydän- ja verisuonivaikutukset: rasva-arvot muuttuvat epäedullisesti (HDL laskee, LDL nousee). Pitkäaikaisvaikutuksia transmiehillä ei ole tutkittu riittävästi.
• Akne ja iho-ongelmat: yleisiä ja joskus vakavia.
• Androgeeninen hiustenlähtö: geneettisen alttiuden yhteydessä nopeutuu.
• Emättimen atrofia: pitkäaikaisessa käytössä limakalvo ohenee, kuivuu ja haurastuu, mikä aiheuttaa oireita ja saattaa lisätä infektioriskiä.
• Maksa: kuormittuminen joidenkin annostelumuotojen yhteydessä.
• Uni- ja aggressiokäyttäytymisen muutokset: ärtyneisyyttä ja univaikeuksia voi esiintyä erityisesti injektioiden jälkeen.
• Vaikutukset kohtuun ja munasarjoihin: krooniseen testosteronialtistukseen liittyvästä karsinogeeniriskistä ei ole riittävästi pitkän aikavälin tietoa.

Syöpäriskit

Hormonihoidon syöpäriskiä koskevat pitkäaikaistutkimukset ovat rajallisia ja perustuvat pääosin pieniin, varhaisessa vaiheessa seurattuihin kohortteihin. Huomioitavia asioita ovat transnaisten rintasyöpä (riski saattaa olla suurentunut), eturauhanen (testosteronin suppressio suojaa, mutta ei ehdottomasti) sekä kohdun limakalvon ja munasarjojen syöpä transmiehillä, joilla kohtu ja munasarjat ovat tallella. Cass Review (2024) nostaa esiin asianmukaisen pitkäaikaisseurannan järjestelmällisen puutteen.

Mitä emme tiedä riittävän hyvin

Tärkeitä tietoaukkoja:

• Sydän- ja verisuonitautien sairastavuus ja kuolleisuus yli 20 vuotta kestäneen hormonihoidon jälkeen.
• Syövän ilmaantuvuus kaikissa kudoksissa (rinta, eturauhanen, kohtu, maksa).
• Vaikutukset kognitiiviseen ikääntymiseen.
• Luiden terveys hoidon lopettamisen jälkeen ilman sukupuolirauhasia.
• Psyykkinen hyvinvointi detransition jälkeen hormonihoidon pitkäaikaisen käytön lopettaneilla — kyseessä on liian vähälle huomiolle jäänyt ryhmä.

Seurannan merkitys

Vuosittainen seuranta on vähimmäisvaatimus: verikokeet (hematokriitti, maksa-arvot, rasva-arvot, hormonitasot, prolaktiini), verenpaine, sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi sekä syöpäseulonnat (mammografia, eturauhanen) vastaavien sukupuoleen perustuvien ohjeistusten mukaisesti. Omatoimisessa lääkityksessä nämä puuttuvat, ja riskit ovat huomattavasti suuremmat.