Etusivu › Lääketiede › ICD-11 ja sukupuolivariaatio

ICD-11 ja sukupuolivariaatio

WHO:n kansainvälinen tautiluokitus ICD-11 siirsi vuonna 2022 sukupuolivariaation mielenterveyden häiriöitä käsittelevästä luvusta uuteen lukuun ”seksuaaliterveyteen liittyvät tilat”. Uusi termi on ”sukupuoliristiriita”. Kannattajat ottivat päätöksen vastaan depatologisointina. Päätös ei kuitenkaan perustunut uuteen biolääketieteelliseen näyttöön, vaan ennen kaikkea normatiiviseen lähtökohtaan: leiman ”mielenterveyden häiriö” katsottiin olevan stigmatisoiva.

Uudelleenluokittelu ilman näyttöön perustuvaa pohjaa

Tavanomainen tieteellinen käytäntö on, että tila poistetaan luokituksesta tai siirretään toiseen luokkaan, kun uusi näyttö osoittaa aiemman luokituksen virheelliseksi. Sukupuolivariaation kohdalla näin ei tapahtunut. Ei ole olemassa biolääketieteellistä löytöä, joka osoittaisi, ettei sukupuoliristiriidalla ole psykiatrista perustaa. Uudelleenluokittelua tukivat etujärjestöt, aktivistiset kliinikot ja WHO:n työryhmä – ei tutkimuksen läpimurto. Kriitikot, mukaan lukien useat DSM:n ja ICD:n valmisteluun osallistuneet psykiatrit, varoittavat, että normatiivinen arvio on esitetty tieteellisenä johtopäätöksenä.

Käytännössä: matalampi kynnys lääketieteellisiin toimenpiteisiin

ICD-11:ssä kärsimys ei enää ole pakollinen kriteeri. Henkilö, joka ei riittävästi samastu syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa, täyttää lähtökohtaisesti määritelmän myös ilman kliinisesti merkittävää kärsimystä. Tämä laajentaa huomattavasti lääketieteellisten toimenpiteiden kohderyhmää, vaikka toimenpiteiden (hormonit, kirurgia) vaativuus ja peruuttamattomuus eivät ole muuttuneet. Siirto pois psykiatrisesta luokituksesta tarkoittaa käytännössä, että psykologinen arviointi ei ole enää yhtä itsestäänselvä osa prosessia, vaikka juuri sen avulla voidaan tunnistaa samanaikaiset ongelmat (autismi, traumat, masennus, syömishäiriöt).

Stigma pois, huolellisuus pois?

Argumentti ”depatologisoinnista” kuulostaa houkuttelevalta, mutta sillä on kääntöpuolensa. Kun sukupuolivariaatio sijoitetaan psykiatrian ulkopuolelle, heikkenee myös se suoja, jota psykiatrinen diagnostiikka tarjoaa: erotusdiagnostiikka, taustalla olevien ongelmien huomioiminen ja ymmärrys siitä, että halu muuttaa kehoa voi itsessään olla kliinisen pohdinnan kohde. Riskinä on, että yhä useammat ihmiset – usein nuoret ja usein monenlaisten ongelmien kanssa kamppailevat – pääsevät suoraan raskaisiin lääketieteellisiin hoitopolkuihin ilman, että psykiatrinen seulonta on järjestelmällisesti turvattu.

Kansainvälinen uudelleenarviointi

Cass Review (2024) sekä Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa tehdyt uudistukset viittaavat päinvastaiseen suuntaan: psykologisen arvioinnin lisäämiseen, pidättyväisyyteen nuorten lääketieteellisten toimenpiteiden suhteen ja sen tunnustamiseen, että sukupuolidysforiaan liittyy usein muita ongelmia, jotka ansaitsevat huomiota ensin. ICD-11:n uudelleenluokittelu ja tämä kliininen suunnanmuutos ovat keskenään jännitteisessä suhteessa.

Toimeenpano Alankomaissa

Alankomaat siirtyy vaiheittain ICD-11:n käyttöön. Käytännössä monet terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät edelleen ICD-10-koodeja. Vielä on avoinna, miten Alankomaiden sukupuoliterveydenhuolto suhteutuu ICD-11:n normatiiviseen lähtökohtaan verrattuna Cass Review’n pidättyväisempään linjaan.