Etusivu › Juridisch › YK:n päätöslauselmat sukupuolesta

YK:n päätöslauselmat sukupuolesta

Yhdistyneet kansakunnat ovat hyväksyneet ihmisoikeusneuvoston ja yleiskokouksen kautta useita päätöslauselmia, jotka liittyvät seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaan väkivaltaan ja syrjintään (SOGI). Nämä päätöslauselmat eivät ole oikeudellisesti sitovia, eikä toisin kuin Alankomaiden poliittisissa asiakirjoissa toisinaan esitetään, termin ”sukupuoli” merkityksestä tai ”sukupuoli-identiteetin” tunnustamisesta suojeltuna perusteena ole maailmanlaajuista yksimielisyyttä. YK:n sukupuolta koskeva keskustelu on poliittisesti kiistanalainen, ja äänestyskäyttäytyminen Genevessä ja New Yorkissa heijastaa tätä.

YK-järjestelmä lyhyesti

Asiaankuuluvat elimet ovat:

• Ihmisoikeusneuvosto (Human Rights Council, HRC): hallitustenvälinen elin, joka hyväksyy päätöslauselmia ja tilaa raportteja.
• Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR): tutkimuksia tekevä ja raportoiva sihteeristö.
• Yleiskokous: täysistuntoelin, joka antaa laaja-alaisia julkilausumia.
• Sopimusvalvontaelimet: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja CEDAW:n kaltaisten sopimusten valvontaelimet.

Ihmisoikeusneuvoston tärkeät päätöslauselmat

Päätöslauselma 17/19 (2011) oli ensimmäinen YK:n päätöslauselma, jossa kiinnitettiin nimenomaisesti huomiota seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvien ihmisoikeusloukkausten ongelmaan. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 23 puolesta, 19 vastaan ja 3 tyhjää — ei suinkaan ylivoimaisella enemmistöllä. Seuraavissa päätöslauselmissa (27/32 vuonna 2014 ja 32/2 vuonna 2016) perustettiin SOGI:tä käsittelevän riippumattoman asiantuntijan tehtävä ja jatkettiin sen toimeksiantoa. Kummallakin kerralla päätös hyväksyttiin niukalla enemmistöllä, ja Afrikan, Aasian ja islamilaisten jäsenvaltioiden vastustus oli huomattavaa. SOGI:tä käsittelevän riippumattoman asiantuntijan toimeksianto ei perustu sopimukseen, joten se voidaan periaatteessa myös peruuttaa.

Lisätietoja löytyy OHCHR:n verkkosivustolta.

Termin ”sukupuoli” kiistanalaisuus YK:n asiakirjoissa

Sana ”sukupuoli” on YK:n sanastossa poliittisesti latautunut. Konferenssijulistuksia koskevissa neuvotteluissa sen merkityksestä käydään vuosittain kiivasta keskustelua. Vastakkain ovat kaksi näkemystä:

• Tulkinta, jonka mukaan ”sukupuoli” viittaa ainoastaan miehen ja naisen sosiaaliseen ulottuvuuteen — käytännössä se on sosiologisessa asiayhteydessä synonyymi sanalle ”biologinen sukupuoli”. YK:n yleiskokous vahvisti tämän tulkinnan nimenomaisesti jopa hyväksyessään Rooman perussäännön (1998): ”termi ’sukupuoli’ viittaa kahteen sukupuoleen, mieheen ja naiseen, yhteiskunnan asiayhteydessä.”
• Laajempi tulkinta, jonka mukaan ”sukupuoli” kattaa myös ”sukupuoli-identiteetin” biologisesta sukupuolesta riippumatta. Tätä näkemystä ajavat länsimaat, kansalaisjärjestöt ja SOGI:tä käsittelevä riippumaton asiantuntija, mutta merkittävä osa YK:n jäsenistöstä ei hyväksy sitä.

Venäjän federaatio, useat Afrikan ja Aasian maat sekä Pyhä istuin vaativat toistuvasti suppean määritelmän vahvistamista. Myös CEDAW:n yhteydessä on jännite: sopimus suojelee ”naisia”, minkä useat valtiot tulkitsevat yksinomaan biologiseen sukupuoleen viittaavaksi, kun taas CEDAW-komitea soveltaa yleisissä suosituksissaan laajempaa tulkintaa.

Naisten oikeudet ja termi ”sukupuoli”

Tärkeä ja Alankomaissa vähälle huomiolle jäänyt kritiikin aihe tulee feministiseltä suunnalta. Kun ”sukupuoli” alkoi YK:n yhteydessä vähitellen kattaa myös ”sukupuoli-identiteetin”, tiedot ja oikeudet, jotka oli aiemmin kohdistettu ”naisiin” (biologisen sukupuolen merkityksessä), hämärtyivät käsitteellisesti. Useat feministiset ajattelijat ja järjestöt (DBT, Women's Declaration International sekä monet CEDAW:n yhteydessä toimivat raportoijat) korostavat, että täsmällinen terminologia on välttämätöntä, jotta esimerkiksi naisten sukuelinten silpomista, äitiyskuolleisuutta, palkatonta hoivatyötä ja seksuaalista väkivaltaa voidaan edelleen käsitellä johdonmukaisesti.

SOGI:tä käsittelevä riippumaton asiantuntija

SOGI:tä käsittelevä riippumaton asiantuntija raportoi vuosittain ihmisoikeusneuvostolle ja yleiskokoukselle. Tehtävä ei ole kiistaton; jokaisen toimeksiannon jatkamisen yhteydessä esitetään aloitteita tehtävän lakkauttamiseksi, ja niitä vastaan äänestää joka kerta huomattava määrä valtioita. Jotkut valtiot pitävät asiantuntijan sisällöllistä tuotantoa pikemminkin poliittisina ehdotuksina kuin ihmisoikeuksien tulkintana.

Sopimusvalvontaelimet

Sopimusvalvontaelimet, kuten ihmisoikeuskomitea (ICCPR) ja CEDAW, antavat valtioille suosituksia. Nämä ”päätelmät ja suositukset” eivät ole sitovia, mutta niitä esitetään arvovaltaisina tulkintoina. Useat valtiot, kuten Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta, ovat nimenomaisesti vastustaneet tulkintoja, jotka laajentavat alkuperäisen sopimustekstin soveltamisalaa.

Alankomaat ja YK

Alankomaat äänesti SOGI-päätöslauselmien puolesta ja osallistuu taloudellisesti SOGI:tä käsittelevän riippumattoman asiantuntijan toimeksiannon rahoittamiseen. Samalla Alankomaat itse vastaanottaa sopimusvalvontaelinten suosituksia esimerkiksi naisten asemasta työelämässä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta — aloilla, joilla ”biologisen sukupuolen” ja ”sukupuolen” sekoittuminen virallisissa tilastoissa on jo muodostunut metodologiseksi haasteeksi.