Koti › Oikeudelliset › Kansainväliset oikeudet
Kansainväliset oikeudet
Kansainvälisellä tasolla on olemassa sopimuksia, direktiivejä ja päätöslauselmia, jotka kieltävät sukupuoleen ja enenevässä määrin myös sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän. Oikeudellinen soveltamisala vaihtelee huomattavasti välineen ja alueen mukaan. Toisin kuin usein väitetään, sukupuoli-identiteetin tunnustamisesta itsenäisenä oikeudellisena kategoriana ei ole maailmanlaajuista yksimielisyyttä. Tällä sivulla esitetään yleiskatsaus ja tuodaan esiin keskeiset ristiriitakohdat.
Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS)
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on katsonut esimerkiksi ratkaisuissa Goodwin v. United Kingdom (2002) ja A.P., Garçon ja Nicot v. France (2017), että EIS:n 8 artikla (yksityiselämän suoja) velvoittaa valtioita tarjoamaan transsukupuolisille henkilöille tehokkaan menettelyn uuden sukupuolimerkinnän tunnustamiseksi. Tuomioistuin on samalla tunnustanut valtioiden harkintamarginaalin kyseisen menettelyn järjestämisessä, eikä se ole tähän mennessä asettanut velvoitetta siirtyä itseidentifikaatioon ilman minkäänlaista arviointia.
Euroopan unioni
EU:n direktiivit yhdenvertaisesta kohtelusta työelämässä (2000/78/EY) ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumisesta (2006/54/EY) on Euroopan unionin tuomioistuimessa tulkittu sovellettaviksi sukupuolenkorjaukseen. Euroopan komissio julkaisee raportteja HLBTI-henkilöiden asemasta jäsenvaltioissa. ILGA-Europe julkaisee vuosittain Rainbow Map -kartaston; on kuitenkin huomattava, että tämä luokitus käyttää aktivistista mittaria (itseidentifikaation ja ei-binäärisen tunnustamisen oikeudellisen vakiintuneisuuden astetta) eikä ole puolueeton kuvaus ihmisoikeuksien suojasta.
Yogyakartan periaatteet
Yogyakartan periaatteet (2006, täydennetty vuonna 2017) ovat ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmän laatima asiakirja. Niissä kuvataan, miten kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja heidän mukaansa tulisi soveltaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin. Periaatteet eivät ole sitovia eikä niillä ole sopimusasemaa; yksikään valtio ei ole ratifioinut niitä. YK:n elimet ja jotkut tuomarit kuitenkin siteeraavat niitä ”arvovaltaisena tulkintana”. Kriitikot, myös YK-järjestelmän sisällä, huomauttavat, että asiakirja kannattaa normatiivista laajennusta, jota valtiot eivät ole hyväksyneet.
YK:n ihmisoikeusneuvosto
YK:n ihmisoikeusneuvosto on vuodesta 2011 lähtien hyväksynyt useita päätöslauselmia väkivallasta ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sukupuoli-identiteettiin (SOGI) perustuvasta syrjinnästä. SOGI-asioita käsittelevän riippumattoman asiantuntijan toimeksiantoa on jatkettu useita kertoja, aina niukoin enemmistöin ja Afrikan, Aasian ja islamilaisten jäsenvaltioiden huomattavalla vastustuksella. Katso yksityiskohdat sivulta YK:n sukupuolta koskevat päätöslauselmat.
Maiden väliset erot
Oikeudellinen tilanne vaihtelee huomattavasti:
- Itseidentifikaatio otettu käyttöön: Irlanti (2015), Tanska (2014), Norja (2016), Belgia ja Argentiina. Useissa näistä maista seurauksia – muun muassa tilastojen, urheilun ja sukupuoleen perustuvien palvelujen osalta – arvioidaan nyt kriittisesti.
- Terveydenhuoltomallia tarkistettu kriittisesti: Yhdistynyt kuningaskunta (Cass Review -selvityksen jälkeen vuonna 2024), Ruotsi (SBU:n raportti 2022), Suomi (COHERE-ohjeistus 2020), Norja ja Tanska. Näissä maissa murrosikäisille annettavien murrosiän estäjien ja vastakkaisen sukupuolen hormonien käyttöä on rajoitettu voimakkaasti.
- Itseidentifikaatio peruutettu tai sitä ei ole otettu käyttöön: Skotlanti (Gender Recognition Reform Bill, estetty vuonna 2023). Yhdistyneessä kuningaskunnassa on riippumattoman komitean käsittelyyn perustuva menettely.
- Oikeudellinen tunnustaminen rajoitettua: Unkari, Romania, Venäjä sekä useat Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maat. Joissakin maissa sukupuolenkorjaus on rangaistavaa.
Euroopan neuvosto
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on hyväksynyt suosituksia transsukupuolisten henkilöiden oikeuksista (muun muassa suositus 2048, 2015). Ne eivät ole sitovia.
Huomautus
Aktivistiset luokitukset (Rainbow Map, ILGA-Europe) ja Yogyakartan periaatteet esitetään Alankomaiden tiedotusvälineissä ja politiikassa joskus ihmisoikeuksien mittapuuna. Oikeudellisesti ne eivät sitä ole. Alankomaita sitovat EIS, EU-oikeus ja ratifioidut YK:n sopimukset – ja nämä jättävät valtioille huomattavan vapauden sukupuolirekisteröinnin järjestämisessä sekä sukupuoleen perustuvien palvelujen suojaamisessa.