Suomi (2020)

Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (COHERE, suomeksi PALKO) hyväksyi 11. kesäkuuta 2020 suosituksen alaikäisten sukupuolidysforian lääketieteellisistä hoitomenetelmistä. Neuvosto toimii yhteistyössä Suomen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja antaa suosituksia siitä, mitkä hoidot kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon. Suositus on siis vuodelta 2020, ei vuodelta 2023.

Aiheen pääartikkeli on Sukupuolidysforian hoito Suomessa.

Mitä suosituksessa todetaan

Psykososiaalinen tuki asetetaan etusijalle, ja sitä on oltava saatavilla lähellä kotia. Tarvittaessa sitä täydennetään psykiatrisella hoidolla ja psykoterapialla. Diagnostiikka ja lääketieteellinen hoito on keskitetty Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloihin. Murrosiän jarruttaminen voidaan aloittaa tapauskohtaisesti huolellisen harkinnan ja diagnostiikan jälkeen. Sukupuoliominaisuuksia muuttavia hormoneja voidaan käyttää ennen 18 vuoden ikää vain, jos identiteetti on pysyvä ja aiheuttaa vakavaa dysforiaa. Alaikäisten hoitoon ei kuulu kirurgia.

Tausta ja soveltamisala

Neuvosto hyväksyi samana päivänä kolme suositusta: yhden transsukupuolisille aikuisille, yhden ei-binäärisen identiteetin omaaville aikuisille ja yhden alaikäisille. Alaikäisiä koskeva suositus täsmentää lähellä kotia järjestettävän hoidon ja kahden erikoistuneen keskuksen välistä työnjakoa. Neuvoston mukaan psykososiaalista tukea tulisi tarjota koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä perusterveydenhuollossa, ja näissä palveluissa on oltava riittävästi asiantuntemusta. Lapset, jotka eivät ole vielä saavuttaneet murrosikää ja joilla on jatkuvia vakavia oireita, voidaan lähettää vastaanotolle jompaankumpaan keskukseen; muu tuki säilyy oman alueen vastuulla. Murrosiän jarruttamisen lisäksi suosituksessa mainitaan lääketieteellisenä vaihtoehtona myös kuukautisten estäminen.

Psykiatriset ongelmat ja suostumus

Suosituksessa käsitellään merkittävässä osassa nuoria, joilla on myös muita psykiatrisia oireita. Näitä oireita tulee hoitaa ensin omalla alueella. Neuvoston mukaan sukupuoli-identiteetin vakaudesta ei voida tehdä johtopäätöksiä niin kauan kuin psykiatrinen sairaus haittaa kehitystä. Sukupuoli-identiteetin tutkimista voidaan harkita, jos tarve siihen jatkuu muiden oireiden hävittyä ja kehityksen palattua normaaliksi. Myöhempi suomalainen tutkimus transitiosta luopuneiden henkilöiden psykiatrisesta taustasta on esitelty suomalaisen detransitiotutkimuksen sivulla. Hormonihoidon osalta nuoren on lisäksi pystyttävä ymmärtämään, mitä peruuttamattomat hoidot tarkoittavat ja mitä elinikäisen hormonihoidon hyödyt ja haitat ovat. Hormonihoidon aloittaminen ja seuranta kuuluvat edelleen kahdelle yliopistolliselle keskukselle. Naapurimaiden myöhemmät vaiheet löytyvät tästä arkistosta kohdista Tanska (2023) ja Ruotsin SBU-raportti.

Miksi tämä on mukana arkistossa

Neuvosto toteaa, että tutkimusnäyttö on rajallista, ja peräänkuuluttaa lisää tietoa vaikutuksista, haitoista ja katumuksesta. Suositukseen viitataan usein tieteellisessä keskustelussa ja maakohtaisen politiikan katsauksissa.