Translakki: sterilisaatiovaatimus poistuu

1. heinäkuuta 2014 tuli voimaan laki, joka tunnetaan translakina. Siitä lähtien syntymätodistukseen merkityn sukupuolen muuttaminen ei ole enää edellyttänyt lääketieteellistä hoitoa.

Mikä muuttui

Vuoden 1985 lain mukaan kehoa oli mukautettava ja hakijan oli oltava pysyvästi lisääntymiskyvytön. Molemmat vaatimukset poistettiin. Myös asian käsittely tuomioistuimessa jäi pois: muutos haetaan väestörekisteriviranomaiselta.

Uudet ehdot

Hakijan on oltava vähintään 16-vuotias ja toimitettava tähän tarkoitukseen nimetyn lääkärin tai psykologin lausunto. Siinä todetaan, että hakija kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, kokemus on pysyvä ja hakija ymmärtää muutoksen seuraukset.

Miksi vaatimukset poistettiin

Hallitus katsoi, etteivät vanhat vaatimukset olleet enää perusteltuja. Selityksen mukaan peruuttamattoman lääketieteellisen toimenpiteen edellyttäminen oikeudelliselle tunnustamiselle oli ristiriidassa ruumiillisen koskemattomuuden oikeuden kanssa. Sama lähtökohta sisältyy Yogyakartan periaatteisiin. Vuonna 2020 hallitus pyysi anteeksi niiltä ihmisiltä, jotka olivat vanhan lain aikana joutuneet leikkaukseen voidakseen muuttaa rekisteröintinsä, ja heille myönnettiin taloudellinen korvaus.

Vaikutukset käytännössä

Muutoshakemusten määrä kasvoi huomattavasti lain voimaantulon jälkeen. Vanhan lain aikana noin 80 ihmistä vuodessa muutatti sukupuolimerkintänsä; vuoden 2014 jälkeisinä vuosina heitä oli useita satoja vuodessa. Osa heistä oli elänyt haluamassaan sukupuolessa jo pitkään, mutta ei ollut halunnut leikkausta tai ei voinut lääketieteellisistä syistä käydä siinä. Myös 16- ja 17-vuotiaat hyödynsivät uutta mahdollisuutta.

Vanhemmuus

Koska lisääntymiskyvyttömyys ei enää ole edellytys, oikeudellisesti mies voi synnyttää lapsen ja oikeudellisesti nainen voi siittää lapsen. Lain mukaan lapsen synnyttänyt henkilö on oikeudellisesti lapsen äiti. Tämä sääntö on johtanut oikeudenkäynteihin, joissa transsukupuoliset miehet ovat halunneet tulla merkityiksi lapsensa syntymätodistukseen isänä. Lisätietoa on sivulla, joka käsittelee vanhemmuutta transition jälkeen.

Arviointi ja jatko

Laki arvioitiin kolme vuotta sen voimaantulon jälkeen. Tutkijat suosittelivat asiantuntijalausunnon poistamista ja ikärajan laskemista: lausunto aiheuttaisi tarpeettomia kustannuksia ja esteitä, eikä asiantuntija voi tosiasiassa arvioida henkilön sisäistä kokemusta. Vuonna 2021 hallitus jätti lakiesityksen, joka noudatti tätä linjaa. Esitys herätti paljon yhteiskunnallista keskustelua muun muassa sukupuolen mukaan eriytettyjen palvelujen vaikutuksista ja alaikäisten asemasta.

Merkitys

Alankomaat ei ollut tämän askeleen kanssa yksin. Argentiina oli vuonna 2012 ensimmäinen maa, joka sääti lain, jossa hakijan oma ilmoitus riittää, ja Tanska seurasi vuonna 2014 ensimmäisenä Euroopan maana. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi vuonna 2017, ettei maa saa asettaa sterilisaatiota ehdoksi. Alankomaat valitsi välimuodon: lääketieteellistä toimenpidettä ei enää vaadita, mutta asiantuntijan lausunto tarvitaan edelleen. Etujärjestöt ovat siitä lähtien arvostelleet erityisesti sitä, että hakijan on maksettava lausunto itse ja ettei asiantuntija voi tosiasiassa arvioida henkilön kokemusta.

Tämän lain myötä oikeudellinen tunnustaminen ja lääketieteellinen prosessi erotettiin toisistaan. Sen jälkeen keskustelu on koskenut sitä, pitäisikö myös asiantuntijalausunnosta ja ikärajasta luopua. Ajantasainen tilanne on kerrottu sivuilla, jotka käsittelevät translakia ja sukupuolimerkinnän muuttamista.