Etusivu › Käsitteet › Transmaskuliininen
Transmaskuliininen
”Transmaskuliininen” (englanniksi ”transmasculine”) on kattotermi henkilöille, joiden syntymässä määritelty sukupuoli on nainen (AFAB) ja jotka suuntautuvat maskuliiniseen suuntaan – identiteetiltään, ilmaisultaan, sosiaaliselta rooliltaan tai lääketieteellisen transition kautta. Käsite on laajempi kuin transmies: siihen kuuluvat yleensä myös ei-binääriset AFAB-henkilöt, jotka suuntautuvat maskuliiniseen suuntaan.
Mitä sillä tarkoitetaan?
Transmaskuliininen kuvaa suuntaa, ei välttämättä päätepistettä. Henkilö voi olla transmaskuliininen kutsumatta itseään täysin ”mieheksi” tai käymättä läpi lääketieteellistä transitiota. Käsitteen piiriin kuuluvat muun muassa transmiehet, jotkut ei-binääriset AFAB-henkilöt sekä ihmiset, jotka käyttävät testosteronia tai käyvät läpi mastektomian identifioitumatta mieheksi.
Eroavaisuudet ja päällekkäisyydet
Käsite on päällekkäinen käsitteen FTM (”female-to-male”) kanssa, joka on vanhempi ja viittaa tarkemmin täydelliseen transitioon. Transmaskuliininen on uudempi ja laajempi käsite, joka sisältää myös ei-binääriset prosessit. Demiboy voi olla yksi erityinen muoto.
Yhteiskunnallinen ja käytännön konteksti
Transhoitoon hakeutuvien AFAB-henkilöiden osuus on kasvanut voimakkaasti noin vuodesta 2015 lähtien, erityisesti nuorten keskuudessa. Lääketieteellisiin hoitopolkuihin liittyvät tavanomaiset hormoneja ja kirurgiaa koskevat näkökohdat: ne ovat kajoavia, osittain peruuttamattomia, ja detransition osuus on huomattava. Alaikäisten kohdalla Dutch Protocol ei enää tarjoa kiistattomana pidettyä viitekehystä; kansainvälisesti juuri tämän ryhmän hoitoa tarkistetaan parhaillaan – ks. Cass Review.
Kriittisiä näkökulmia
Kriitikot kiinnittävät huomiota AFAB-henkilöiden sukupuolipoliklinikoille tekemien hakemusten jyrkkään kasvuun. Taustalla on todennäköisesti monen tekijän yhdistelmä: aiemmin piilevää dysforiaa, verkkomedian sosiaalista vaikutusta sekä samanaikaissairauksia tai -ongelmia (autismia, syömishäiriöitä, masennusta). Yhtä kattavaa selitystä ei ole. Perusteellinen erotusdiagnostinen arviointi on välttämätön; lääketieteellisiä toimia ei pidä johtaa identiteetistä ikään kuin kyse olisi loogisesta johtopäätöksestä.
Katso myös
Lähteet
- Coleman, E. et al. (2022). WPATH Standards of Care, Version 8. DOI
- Cass, Hilary (2024). Independent Review of Gender Identity Services for Children and Young People. NHS England. Teksti
- Littman, L. (2018). ”Parent reports of adolescents and young adults perceived to show signs of a rapid onset of gender dysphoria.” PLOS ONE, 13(8). DOI
- Kaltiala, R. et al. (2015). ”Two years of gender identity service for minors: overrepresentation of natal girls.” Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 9. DOI
- Vandenbussche, E. (2022). ”Detransition-Related Needs and Support.” Journal of Homosexuality, 69(9). DOI
- Shrier, Abigail (2020). Irreversible Damage. Regnery.