FTM
”FTM” on lyhenne englannin sanoista ”female-to-male”, ja sillä kuvataan henkilöä, joka on syntymässä määritelty naiseksi ja joka on käynyt läpi tai käy läpi miehen suuntaan tapahtuvaa sukupuolenkorjausprosessia. Lyhenne on peräisin englanninkielisestä lääketieteellisestä kirjallisuudesta, ja sitä on käytetty vuosikymmenten ajan sukupuolipoliklinikoilla ja vertaistukijärjestöissä.
Mitä sillä tarkoitetaan?
FTM viittaa yleensä täydelliseen sosiaaliseen ja/tai lääketieteelliseen siirtymään naisesta mieheksi: pronomineihin, pukeutumiseen, sosiaaliseen rooliin ja — lääketieteellisen siirtymän yhteydessä — testosteroniin, mastektomiaan ja joskus falloplastiaan.
Eroavaisuudet ja päällekkäisyydet
FTM ja transmaskuliininen ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, mutta eivät tarkoita samaa. FTM viittaa täydelliseen siirtymään mieheksi, kun taas transmaskuliininen on uudempi ja laajempi käsite, joka kattaa myös muunsukupuoliset AFAB-henkilöt. Julkisessa kielenkäytössä ”transmies” on yleinen ilmaus, kun taas FTM koetaan joskus ”kliiniseksi”.
Yhteiskunnallinen ja käytännön konteksti
Lyhenne FTM esiintyy potilasasiakirjoissa, tutkimuksissa ja lomakkeissa. FTM-henkilöihin sovelletaan lääketieteellisissä hoitopoluissa tavanomaisia huomioita, jotka koskevat hormonihoitojen haittavaikutuksia, hedelmällisyyttä ja kirurgisten toimenpiteiden luonnetta — FTM-hoidoissa toimenpiteet ovat huomattavasti vaativampia ja monimutkaisempia kuin MTF-hoidoissa.
Kriittisiä näkökulmia
FTM-hoitoihin hakeutuvien määrän kasvu noin vuodesta 2015 lähtien, erityisesti nuorten keskuudessa, on huomionarvoista. Tutkijat ovat nostaneet esiin muun muassa sosiaalisen vaikutuksen, verkkomedian, samanaikaiset ongelmat (autismi, syömishäiriöt, masennus) ja tyttöjen sisäistämän seksismin — ks. myös Cass Review. Tämän ryhmän kohdalla perusteellinen erotusdiagnostinen arviointi on erityisen tärkeää, koska lääketieteellisillä toimenpiteillä (etenkin falloplastialla) on elinikäisiä seurauksia.
Katso myös
Lähteet
- Hembree, W.C. et al. (2017). ”Sukupuolidysforiaa/sukupuoliristiriitaa kokevien henkilöiden endokriininen hoito.” JCEM, 102(11). DOI
- Cass, Hilary (2024). Lasten ja nuorten sukupuoli-identiteettipalveluiden riippumaton arviointi. NHS England. Teksti
- Littman, L. (2018). ”Vanhempien raportit nuorista ja nuorista aikuisista, joiden on koettu osoittavan nopeasti alkavan sukupuolidysforian merkkejä.” PLOS ONE, 13(8). DOI
- Kaltiala, R. et al. (2015). ”Kaksi vuotta alaikäisten sukupuoli-identiteettipalvelua: syntymässä tytöiksi määriteltyjen, murrosikään liittyvistä vakavista ongelmista kärsivien nuorten yliedustus.” CAPMH, 9. DOI
- Shrier, Abigail (2020). Peruuttamaton vahinko. Regnery.